Eikarsinogeeninen

Eikarsinogeeninen on suomenkielinen termi, jolla tarkoitetaan, että jokin aine ei ole karsinogeeninen eli ei aiheuta syöpäriskiä tietyissä arviointimäärissä tai -olosuhteissa. Käytännössä eikarsinogeeninen kuvaa turvallisuusarvioissa todetun tai vahvasti tuetun päätelmän tulosta: aine ei lisää kasvainten ilmentymistä tietyllä annostuksella, ajanjaksolla ja altistumisreitin mukaan.

Arviointi eikarsinogeenisuudesta perustuu useisiin tietolähteisiin, kuten pitkäaikaisiin karsinogeenisuustutkimuksiin eläimillä, in vitro -mutageneettisiin testeihin sekä epidemiologiseen aineistoon ihmisillä. Lisäksi mekanistinen näyttö voi tukea päätöstä poissulkemalla syövän syntyyn johtavia reittejä. Mikäli näytöt ovat riittävän vahvoja ja johdonmukaisia, aine voidaan luokitella eikarsinogeeniseksi. Puutteellinen tieto, epävarmuus tai tulkinnanvaraiset olosuhteet voivat johtaa siihen, että karsinogeenisuutta ei vahvisteta, tai äärimmäisissä tapauksissa luokitusta ei voida antaa.

Sääntelevassa kontekstissa eikarsinogeenisuus voi esiintyä turvallisuustiedotteissa, tuoteturvallisuusasiakirjoissa tai riskinarvioinneissa. Kansainväliset ja kansalliset luokittelujärjestelmät vaihtelevat: joissakin järjestelmissä ei ole erillistä yleispätevää “ei-karsinogeeninen” -merkintää, vaan aine voidaan pitää ei-karsinogeenisten ryhmän ulkopuolella tai luokittelemattomana karsinogeenisuudesta. On tärkeää huomata, että eikarsinogeenisuus on kontekstisidonnainen: tulos riippuu annoksesta, altistumisreitistä, kokeiden kestosta sekä lajikohtaisista eroista.

Näin ollen eikarsinogeeninen kuvaa yleistä safety-kontekstin viestiä siitä, ettei tietty aine pidä aiheuttavan syöpää tärkeitä tekijöitä kyseisessä arviointiasetuksessa. See also: karsinogeenisuus, toksikologia, riskinarviointi.