Dimmingkapasiteetti

Dimmingkapasiteetti viittaa valaistusjärjestelmän tai -laitteen kykyyn säätää valon määrää siten, että valaistus voi siirtyä täydestä kirkkaudesta pienempään. Se kattaa sekä yksittäisen valonlähteen että laajempien valaistusjärjestelmien mahdollisuuden sovittaa valon tuotanto haluttuun tasoon eri tilanteissa. Dimmingkapasiteetti mitataan usein dimming-alueena, joka ilmoittaa nimelliskirkkauden suhteessa saavutettavaan pienimpään ja suurimpaan kirkkauteen sekä siihen, kuinka tasaisesti ja nopeasti muutos tapahtuu.

Dimmingin toteutustapoja on useita. Analoginen himmennys, kuten 0–10 V tai 1–10 V -signaalit, antaa usein suoran riippuvuuden kirkkauteen. Digitaalit himmennys käyttää protokollia kuten DALI (DALI-2), DMX tai langattomia ratkaisuja (esim. Zigbee, Bluetooth), jolloin kirkkaus voidaan asettaa tarkkojen arvojen mukaan. Vaiheohjattu himmennys (leading edge tai trailing edge) sekä PWM-himmennys ovat yleisiä sähkö- ja LED-lähteissä, joihin liittyy erilaisia yhteensopivuusvaatimuksia ja potentiaalinen vaikutus värilämpötilaan tai kohinan esiintymiseen.

Yhteensopivuus, turvallisuus ja käyttökokemus vaikuttavat dimmingkapasiteettiin. LED-valaistuksessa dimmingkapasiteetti voi heikentyä alhaisissa kirkkausasetuksissa, jolloin havaitaan kirkkauden epätasaisuutta, värilämpötilan muutoksia tai vilkkumista, jos ajuri tai valaistuselementti ei tue haluttua menettelyä. Dimmingkapasiteettia pidetään tärkeänä rakennusten energiatehokkuudessa, tilojen mukavuudessa ja arkkitehtuurisessa valaistuksessa, missä muutosvastaus ja säätötarkkuus ovat olennaisia.