Dimereistä

Dimereistä tarkoittaa kemiallista tai biokemiallista tilaa, jossa kaksi alayksikköä eli monomeeria liittyy toisiinsa muodostaen molekyylin, joka koostuu kahdesta osasta. Dimereitä voi olla homodimeerejä, joissa alayksiköt ovat identtisiä, tai heterodimeerejä, joissa ne ovat erilaisia. Ne voivat olla kovalenttisesti kiinnittyneitä tai pysyä yhdessä epäkovalenttisten vuorovaikutusten kautta, kuten vetysidoksilla, van der Waals -voimilla tai elektrostaattisilla vuorovaikutuksilla.

Dimereitä esiintyy sekä kemiallisissa yhdisteissä että biologisissa molekyyleissä. Esimerkkejä ovat karboksyylihappojen dimerit, jotka muodostuvat vetysidosten kautta, sekä joissakin kaasumaailman oloissa muodostuvat dimerit. Biologisessa kontekstissa dimereilla on keskeinen rooli: monet proteiinit toimivat dimereina, ja dimerisaatio voi vaikuttaa niiden DNA-sitoutumiseen, katalyyttiseen toimintaan sekä signaalinsiirtoon.

Homodimeeri koostuu kahdesta identtisestä alayksiköstä, kuten Lac-repressori bakteerissa. Heterodimeeri muodostuu kahdesta erilaisesta alayksiköstä, kuten joissakin transkriptiotekijöissä ja entsyymeissä. Dimerisaation säätelyyn vaikuttavat esimerkiksi ligandin sitoutuminen, redox-tila ja konformaatiomuutokset; dimerisaatio voi olla välttämätöntä entsyymin aktiivisuudelle tai signaloinnille.

Dimereiden havaitseminen ja karakterisointi voidaan toteuttaa useilla menetelmillä: spektroskopia (UV-Vis, fluoresenssi), rakenneanalyysi kuten röntgenkristallografia ja kryo-elektronimikroskopia sekä vuorovaikutusten mittaus ja dimerisaatiovakioiden määrittäminen. Näiden avulla voidaan ymmärtää, millainen rooli dimereillä on kyseisessä järjestelmässä.