Chiliä

Chiliä on yleisnimi Capsicum-suvun hedelmille, joita käytetään mausteina sekä tuoreina että kuivattuina. Hedelmien tulisuus ja aromi vaihtelevat lajin ja lajikkeen mukaan. Yleisimmät kaupalliset lajit kuuluvat Capsicum annuum -lajikeperheeseen, mutta myös Capsicum chinense ja Capsicum frutescens tuottavat tulisia hedelmiä. Polttavuus johtuu capsaicinoideista, erityisesti capsaicinista, ja tulisuus voidaan mitata Scoville-asteikolla, vaikka nykyisin käytetään myös kemiallisia mittauksia.

Alkuperä ja viljely: Chilit ovat kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta, missä niitä on viljelty jo tuhansia vuosia. Eurooppaan ne levisivät 1500-luvulla kolumbuksen ja eurooppalaisten tutkimusmatkailijoiden myötä, ja sittemmin ympäri maailmaa. Kasvit ovat lämpöä ja valoa vaativia; Suomessa niitä kasvatetaan usein kasvihuoneissa tai sisätiloissa kesäkaudella. Useimmat lajit ovat vuosikasveja kylmemmässä ilmastossa.

Käyttö: Tuoreita hedelmiä käytetään ruoissa, kastikkeissa, salsassa sekä mausteina. Kuivatusta chiliä käytetään chilijauheissa, -hiutaleissa ja -kastikkeissa. Eri lajit tarjoavat laajan kirjon makuja ja tulisuuksia, miedosta erittäin tuliseen.

Ravinto ja terveys: Chilissä on vitamiineja kuten C- ja A-vitamiinia sekä kuitua. Capsaicin vaikutukset ovat yksilölliset: se antaa tulisuuden lisäksi mahdollisia kipua lieventäviä ja aineenvaihduntaan liittyviä ominaisuuksia, joita tutkitaan edelleen.

Turvallisuus ja käsittely: Tulisia chilejä käsitellessä kannattaa käyttää suojakäsineitä ja välttää silmän tai ihon kosketusta. Keittiössä maustettaessa tulisuus kannattaa säädellä maistellen ja mausteita lisäämällä pienin askelin. Kuivatut chilit säilyvät ilmatiiviissä astiassa viileässä ja kuivassa.