COVID19rokotteet

COVID19rokotteet ovat rokotteita, joiden tarkoituksena on ehkäistä SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamaa COVID-19-tautia. Ne stimuloivat immuunijärjestelmää tunnistamaan viruksen spiikkiproteiinin ja voivat vähentää infektion sekä vakavan taudin, sairaalahoitoa ja kuolemaa.

Rokotetyyppejä on useita: mRNA-rokotteet (esim. Pfizer-BioNTech ja Moderna) ohjaavat kehon soluja tuottamaan spiikkiproteiinia; virusta hyödyntävät vektorirokotteet (AstraZeneca, Janssen); inaktivoidut virukset (Sinovac, Sinopharm) sekä proteiinisubyksidirokotteet (Novavax). Annosmäärät ja aikataulut vaihtelevat rokotteesta riippuen, ja uusia versioita tutkitaan.

Tehokkuus on alun perin ollut korkea oireellisen taudin ja vakavan sairauden ehkäisyssä, mutta uusien varianttien ilmaantuessa suojan kesto on joillekin rokotteille lyhentynyt. Rokotteet kuitenkin pienentävät merkittävästi vakavan COVID-19:n riskiä. Primaarin rokotesarjan jälkeen annetaan tehosteannoksia, ja rokotuskattavuuden ylläpitämiseksi korostetaan erityisesti riskiryhmiä sekä lapsia ja nuoria.

Yleisimmät haittavaikutukset ovat paikallinen kipu pistoskohdassa, väsymys, kuume ja lihas- tai nivelkivut. Harvinaisia mutta vakavia ovat anafylaksia, myokardiitti/perikardiitti (erityisesti nuorilla miespotilailla mRNA-rokotteiden jälkeen) sekä harvinaisia veren hyytymiseen liittyviä tapahtumia adenovirusvektoreilla. Hyöty taudin riskeihin nähden on yleensä selvästi suurempi.

Rokotteet ovat saaneet tukea sekä kansainvälisiltä että kansallisilta viranomaisilta. WHO on myöntänyt hätätilaluvan useille rokotteille, ja EMA sekä EU-maat ovat antaneet käyttöön sopivat suositukset. Jakelu vaatii kylmäketjun hallintaa ja logistisia järjestelyjä; ohjelmat sekä aikataulut vaihtelevat maittain. Tutkimus jatkuu, ja kehitys suuntaa kohti kattavampaa immuniteettia sekä mahdollisia nenä- tai seuraavan sukupolven rokotteita.