CMOSpohjainen

CMOSpohjainen viittaa tekniikkaan tai järjestelmiin, jotka perustuvat CMOS-teknologiaan (complementary metal-oxide-semiconductor). Siinä käytetään sekä p- että n-kanavaisia MOS-transistoreita, mikä mahdollistaa hyvin matalan staattisen virrankulutuksen ja korkean virran/vaihtelevan suorituskyvyn yhdistelmän. CMOS-piirejä suunnitellaan sekä digitaalisessa että analogisessa käytössä, ja ne sisältävät usein tiheästi pakattuja logiikka- ja muistipiirejä sekä anturiliitäntöjä.

Ominaisuudet ja etuudet muodostavat keskeisen syyn CMOS-teknologian laajaan soveltuvuuteen. Piirit kuluttavat vähän virtaa levossa, koska sekä ::jännite-erojen ylläpito:: ovat pienet ilman jatkuvaa virrankulutusta; samanaikaisesti transistoreita voidaan toteuttaa suurin piirtein kaikissa suunnittelukonteksteissa, mikä mahdollistaa korkean integraatioasteen ja edullisen tuotannon suurissa tuotantopainoksissa. CMOS tarjoaa korkean tulonsiirtohäviön vastustuskyvyn ja hyvän staattisen sähköisen yksikön kosketuksen sekä laajan käyttöalueen sekä digitaalisessa että analogisessa suunnittelussa.

Historia ja kehitys ovat johtaneet laajaan käyttöönottoon 1980-luvulta eteenpäin. CMOS-piirejä kehitettiin vastakkain p-MOS- ja n-MOS-teknologioiden avulla, mikä vähensi huomattavasti virrankulutusta verrattuna vanhempiin teknologioihin. Nykyään CMOS on hallitseva standardi sekä mikropiireissä että erilaisissa sensorijärjestelmissä, kuten CMOS-kuvansiirto- ja kameraantureissa.

Sovellukset kattavat digitaalisen logiikan, muistipiirit, mikrotietokoneet ja paljon analogisia rakenteita, kuten vahvistimet ja ADC:t. Lisäksi CMOS-teknologiaa käytetään laajasti kameralatureissa ja kuvantamislaitteissa, missä CMOS-kuvansensorit ovat yleisiä vaihtoehtoja CCD-arkkitehtuurille. Haasteisiin kuuluu pienenevät jännitteet ja lämpövuodot sekä valmistuksessa esiintyvä parametri- ja valmistusvaihteluiden hallinta. Tulevaisuudessa CMOS-pohjaiset piirit voivat hyötyä edelleen pienemmästä koko- ja energiatehokkuudesta sekä 3D-integraatiosta.