Cölöpökkel

Cölöpökkel ovat rakennus- ja geotekniikassa käytetty termi, joka viittaa paaluihin (cölöpöihin), joita käytetään tukemaan rakennuksia, siltoja ja muita rakenteita. Paalut siirtävät kuorman syvemmille, vakaampille maakerroksille ja mahdollistavat perustan, kun pinnan kantokyky on rajallinen.

Materiaali ja asennus

Paaluita on eri materiaaleista: puu-, betoni- ja teräspaalut. Asennusmenetelmät jaetaan pääosin ajopaaluihin (driven piles), porapaaluihin (bored piles) sekä ruuveipaaluisiin (screw piles). Ajopaalut asennetaan maahan paalutuskoneella, porapaalut porataan reikään ja täytetään betonilla, ja ruuveipaaluja kiertämällä viedään maahan ruuvein.

Kuormitus ja suunnittelu

Paalujen kuormitus siirtyy joko end-bearing-tyypin tukipinnalle eli kuorma siirtyy paalun päähän, tai kitkakuormituksella paalun sivupinnoille. Suunnittelussa huomioidaan geotekninen tutkimus, rakennuksen kuormat, vedenpinnan taso sekä maaperän ominaisuudet ja mahdolliset ympäristövaikutukset. Paalut voivat muodostaa paalutetun perustuksen, joka yhdistetään yleensä päärakenteeseen paalulaatan tai -kannen kautta. Todennuskuormitukset voidaan varmistaa staattisilla tai dynaamisilla testauksilla.

Edut ja haitat

Cölöpökkel mahdollistavat tukevan perustamisen heikossa tai vedenala­puisessa maaperässä sekä suurten kuormien kantamisen. Ne nopeuttavat asennusta ja vähentävät maaperän pieneliukkumistavaa. Haittoja ovat asennuksen melu ja tärinä, korkeat kustannukset sekä huolto- ja kunnossapitotarpeet puu- ja teräspaalujen kohdalla.

Ylläpito ja ympäristö

Paalujen kuntoa seurataan säännöllisesti; puupaalujen suojaukset sekä teräspaalujen korroosionesto ovat keskeisiä. Paalujen ympäristövaikutuksia minimoi muun muassa huolellinen suunnittelu ja vaikutusten seuranta maaperään ja pohjavesiin.

---