Bruttotulojen

Bruttotulojen on yleinen termi, joka viittaa yksilön tai kotitalouden saamien tulojen kokonaisuuteen ennen minkäänlaisten vähennysten ja verojen tekemistä. Sana on käytössä erityisesti puhuttaessa ansio- ja pääomatuloista sekä muista tulonlähteistä, kuten palkkatuloista, eläkkeistä ja sijoitustuotoista.

Bruttotulojen koostumus voi vaihdella, mutta ne kattavat usein sekä ansiotulot että pääomatulot. Ansiotuloihin kuuluvat palkat, palkkiot ja muut työstä saadut tulot, kun taas pääomatulot voivat muodostua esimerkiksi sijoitusten tuotoista, korko- ja osinkotuloista sekä myyntivoitoista. Bruttotulojen määritelmä voi siten kattaa laajemman tulonhallinnan kuin pelkät palkkatulot.

Verotuksessa bruttotuloista tehdään vähennyksiä ja uudelleen laskenta verotettavaksi tuloksi. Eri tulotyyppeihin sovelletaan erilaisia säästöjä, vähennyksiä ja veroprosentteja, joiden jälkeen muodostuu verotettava tulo ja lopullinen verotus. Tämän vuoksi bruttotulojen määrä ei itsessään kerro saako henkilö verojen jälkeen saman verran käytettävissä olevaa tuloa kuin joku toinen, vaan kenties huomattavastikin pienempi.

Käytännössä bruttotulojen käsite näkyy sekä tilasto- ja talouskeskusteluissa että verotus- ja sosiaaliturvajärjestelmän yhteydessä. Tilastoissa bruttotulot antavat kuvan valtakunnallisesta tai kotitalouksien tulotasosta ennen verovarjoja ja muita vähennyksiä. Keskimääräiset bruttotulot ja niiden kehitys voivat vaikuttaa politiikan suunnitteluun ja tulonjaon analyysiin.