Bikarbonaatti

Bikarbonaatti, tai bikarbonaatti-ioni HCO3−, on hiilidioksidin vesiliuoksessa muodostuva ioni sekä sitä sisältävät suolat. Yleisimmät bikarbonaattimuodot ovat natriumbikarbonaatti NaHCO3 (ruokasooda), kaliumbikarbonaatti KHCO3 ja ammoniumbikarbonaatti NH4HCO3. Näitä bikarbonaatteja esiintyy myös liuoksina luonnossa sekä vedessä, ja ne voivat muodostaa liukenemattomia tai heikosti liukenevia karbonatoita kärjessä.

Kemialliset ominaisuudet ja toimintaperiaate: Bikarbonaatti toimii heikkona emäksisenä aineena ja osallistuu hiilidioksidin ja hiilihappojen tasapainon säätelyyn. Se on tärkeä osa hiilidioksidin ja veden muodostamaa puskurijärjestelmää, kuten veren hiilidioksidin–bikarbonaatin puskuria. Kuormituksissa HCO3− voi reagoida H+:n kanssa muodostaen hiilihappoa (H2CO3), joka nopeasti hajoaa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Lämmössä bikarbonaatti hapettuu ja muodostaa natrium- tai kaliumkarbonaattia sekä hiilidioksidia: 2 NaHCO3 -> Na2CO3 + CO2 + H2O.

Käyttökohteet: Ruokateollisuudessa NaHCO3 on leivonnassa nostatusaine ja happamuuden säätökomponentti. Lääkinnässä sekä ihmisille että eläimille käytetään natrium- tai kaliumbikarbonaattia happosalpaajana antasideina sekä pH-tason säätöön. Vesi- ja ympäristöteknologiassa bikarbonaatteja käytetään pH-tason hallintaan sekä emäksisyyden säätöön. Ammoniumbikarbonaatti on historiallisesti käytetty leivonnaisten nostatusaine.

Turvallisuus ja ympäristö: Bikarbonaatit ovat yleisesti turvallisia pieninä annoksina, mutta suurina määrinä voi esiintyä aineenvaihdunnan häiriöitä ja alkalointia. Ne voivat ärsyttää silmiä ja ihoa, ja eläin- tai ihmiskäytössä on noudatettava tuotteen suosituksia. Liiallinen veden kovuus ja hiilidioksidin poistaminen voivat vaikuttaa paikalliseen ekologiaan.