Basebandsignaali

Basebandsignaali on signaali, jonka taajuusspektri on pääasiassa nollataajuuden ympärillä eikä siinä ole merkittävää kantajakaistaa. Se edustaa alkuperäistä informaatiosisältöä ennen modulointia kantajataajuudelle tai ennen tavanomaista siirtoa kantoaaltosysteemissä.

Signaali voi olla analoginen tai digitaalinen, ja sen spektri on tyypillisesti rajoitettu tiettyyn ylärajaan B. Signaalin DC-komponentti voi olla läsnä tai pois riippuen käytännöstä. Baseband-signaali voi siis katsoa sekä jatkuvan että digitaalisen viestinnän konteksteihin.

Esimerkkejä baseband-sovelluksista ovat puhe ja ääni, joita käsitellään usein basebandina 0–3,4 kHz alueella perinteisissä telekommunikaatiojärjestelmissä. Digitaaliset baseband-signaalit voivat olla NRZ- tai muulla tavoin koodattua bittivirtaa. Ethernet-verkot käyttävät baseband-signaalin siirtoa kuparikaapelin yli ilman kantajataajuuden modulointia.

Baseband-signaalia voidaan muuntaa passband-signaaleiksi moduloinnilla, jolloin signaali upconvertoidaan kantajataajuudelle ja lähetetään radiolähetyksissä tai kuitu- ja muissa siirtokanavissa. Esimerkkejä moduloinnista ovat amplitudi-, taajuus- ja vaihemodulaatio.

Yhteenveto: basebandsignaali kuvaa informaation alkuperäistä, ydinsignaalia ennen modulaatiota tai kantasignaalia. Sen suunnittelussa huomioidaan spektrin laajuus, siirtokanavan ominaisuudet sekä käytetyt koodaukset ja signaalin käsittelymenetelmät.