Automaattisten

Automaattisten käsite viittaa taiteilijoihin ja kirjailijoihin, jotka käyttivät automaattista ilmaisua pyrkien ilmaisemaan alitajunnan sisältöjä ilman tietoista kontrollia. Termi liittyy erityisesti surrealistiseen liikkeeseen ja sen pyrkimykseen vapauttaa mieleen kätketyt kuvat ja tunteet. Automaattisuus tarkoittaa teon hallinnan vähentämistä tai poistamista, ja käytännössä se ilmenee sekä maalaustaiteessa että kirjoittamisessa vapailla, ennakkoasenteista irti lähtevillä prosesseilla.

Taiteessa automaattisen piirustuksen ja automaattisen kirjoittamisen muodot tulivat keskeisiksi; taiteilija antaa käden liikkua ilman tietoisia tavoitteita, jolloin syntyy sattumanvaraisia viivoja, muotoja tai sanoja. Surrealistiset taiteilijat kuten André Breton ja André Masson sekä myöhemmin Joan Miró ja muut ovat liitettyjä automaattisuuden kokeiluihin. Tällä ryhmällä oli vaikutus sekä modernismin kehitykseen että nykyisiin luovuustapoihin, joissa korostuu spontaanius ja alitajunnan rooli prosessissa.

Kontekstissa Suomessa termiä käytetään harvemmin; yleisemmät ilmaisut ovat automaattinen kirjoittaminen ja automatismi. Kansainvälisesti automatismin perintö näkyy laajasti taidekentässä, jossa spontaanin prosessin korostaminen on vaikuttanut sekä abstraktiin että ekspressionistiseen suuntautumiseen.

Nykykäsityksessä automaattisuus nähdään osana luovan prosessin tutkimusta, jossa painottuvat alitajunnan rooli ja impulssien ilmaiseminen sekä ihmisen suunnittelun rajojen kyseenalaistaminen taiteessa.