Asteroidivyöhykkeeltä

Asteroidivyöhykkeeltä on suomenkielinen termi, jota käytetään kuvaamaan kappaleita tai materiaalia, jotka ovat peräisin asteroidivyöhykkeeltä. Asteroidivyö sijaitsee Auringon kiertoradalla Marsin ja Jupiterin välillä ja koostuu lukemattomista pienistä astroideista sekä muutamista suuremmista kappaleista.

Vyö sisältää monenlaisia asteroideja, joiden koostumus vaihtelee. Yleisimmät tyypit ovat C-tyypit, hiilipitoiset, sekä S-tyypit, silikaattiset, lisäksi iäkkäitä ja metallisia M-tyyppejä. Vyöhykkeen kokonaismassa on arviolta noin 3–4 × 10^21 kilogrammaa, mikä on noin 0,05 prosenttia Maan massasta ja noin 4 prosenttia Kuun massasta.

Merkittäviä kohteita asteroidivyöhykkeeltä ovat Ceres (kääpiöplaneetta), Vesta sekä suuret asteroidit kuten Pallas, Juno ja Hygiea. Ceres ja Vesta ovat tutkijoiden parhaiten tunnettuja kohteita; Dawn-luotain tutki molempia ja tuotti tärkeitä geologisia ja koostumuksellisia tietoja.

Dynamiikassa Jupiterin gravitaatiovyöry, erityisesti resonanssit, luovat Kirkwoodin kuopat – alueita, joilla asteroidien tiheys on harvempaa. Nämä kuopat ovat vaikuttaneet siihen, miten kappaleet ovat kehittyneet ja miten massan jakautuminen vyöhykkeellä on muotoutunut.

Alkuperä: asteroidivyö syntyi muinaisina aikakausina, kun prosessit Aurinkokunnassa nopeuttivat aineksen kasvua mutta Jupiterin massiivinen gravitaatio esti suurten planeettojen muodostumisen vyöhykkeen sisäosissa. Vyöhykkeen kappaleet toimivat arvokkaina mittareina varhaisen Aurinkokunnan kemiasta ja formatiivisista prosesseista.