Arvaaminen

Arvaaminen on prosessi, jossa tehdään johtopäätöksiä epävarman tiedon perusteella. Se voi olla nopea, intuitiivinen vastaus tai tarkoituksellinen oletus, jonka tarkoituksena on täyttää tiedon aukkoja silloin kun täydellistä tietoa ei ole saatavilla. Arvaaminen esiintyy sekä arjessa että leikkipaikoilla ja keskusteluissa, joissa halutaan saada nopeasti jokin ratkaisu tai suunta.

Sana arvaaminen muodostuu verbistä arvailla sekä suffiksista -minen. Arvaaminen viittaa epävarman tiedon perusteella tehtyyn oletukseen, joka ei perustu kattavaan todistusaineistoon. Kielenkäytössä arvaaminen voi viitata sekä kevyeen päättelyyn että virheellisyyksiä sisältävään arvaukseen.

Käyttökontekstiltaan arvaamista esiintyy esimerkiksi päivittäisissä päätöksissä, visailuissa, arvoituksissa ja leikeissä, joissa etsitään oikeaa vastausta tai sopivaa ratkaisua. Se eroaa systemaattisesta arvioinnista, joka perustuu todennäköisyyksiin, dataan ja testattaviin menetelmiin.

Kognitiivisesti arvaaminen liittyy nopeisiin heuristiikkoihin ja mielensisäisiin oletuksiin. Vaikka arvaaminen voi olla hyödyllistä aikaisessa päätöksenteossa tai oppimisen alussa, se on altis virheille ja vinoumille, jos epävarmuus on suuri tai taustatieto puuttuu. Parhaassa käytännössä arvaaminen täydennetään myöhemmin tarkemmilla tiedoilla ja analyyseillä.