Anhydraattimuoto

Anhydraattimuoto tarkoittaa yhdisteen tilaa, jossa vesimolekyylit, jotka hydratoituneessa rakenteessa ovat sitoutuneita, on poistettu. Hydraatit ovat yhdisteitä, joiden kristalleihin kuuluu vesimolekyylejä; anhydraattimuodossa vesimäärä on minimaalisesti poissa. Näin ollen anhydraattimuoto on hydratoituneen muodon vastakohta.

Anhydraattimuodon muodostuminen tapahtuu yleensä dehydraation kautta, eli vedenpoistolla. Tämä voi tapahtua kuumentamalla, kuivaamalla tai kemiallisilla reaktioilla, joissa vesimolekyylit poistuvat rakenteesta. Prosessi riippuu aineesta ja sen ympäristöstä; kosteudessa anhydraatti voi rehydroitua hydratoiduksi.

Ominaisuudet: Vesivapaa muoto voi poiketa hydratoidusta sekä tiheydeltään että reaktiivisuudeltaan. Usein anhydraatit ovat hygroskooppisia ja imevät kosteutta ilmasta, jolloin ne palaavat hydratoiduksi. Vesimäärän poistaminen muuttaa kiinteän aineen massaa ja kiderakennetta.

Esimerkkejä: CaSO4·2H2O (kipsi) ja sen anhydriittimuoto CaSO4. CuSO4·5H2O (sininen hydratoitu suola) muodostaa anhydraattimuodon CuSO4. Na2CO3·10H2O (natriumkarbonaatti, decahydraatti) voidaan kuivaamalla muuntaa anhydraattimuodoksi Na2CO3.

Käyttö ja merkitys: Anhydraattimuotoja käytetään tilanteissa, joissa veden läsnäolo vaikuttaa reaktioihin, näytteiden kuivauksessa ja vesipitoisuuden hallinnassa teollisissa prosesseissa sekä laboratoriotutkimuksissa. Vesipitoisuuden määrittäminen ja kontrollointi ovat keskeisiä syitä tarkkojen yhdisteiden käsittelyyn.