anhydraatit

Anhydrraatit ovat yhdisteitä, jotka ovat syntyneet veden poistamisesta. Käytännössä termiä käytetään sekä epämetallien oksidien että orgaanisten karboksyylihappojen dehydrataatiotuotteiden yhteydessä. Epämetallien oksideja kutsutaan usein happianhydrideiksi, koska ne reagoivat veden kanssa muodostaen happoja; orgaaniset anhydridit syntyvät, kun kaksi karboksyyliryhmää yhdistyy ja vesimolekyyli irtoaa.

Epämetallien oksideista muodostuvia anhydrideja kutsutaan yleensä happianhydrideiksi. Esimerkkejä ovat hiilidioksidi (CO2), joka on karboksyylihapon hiilidioksidin anhydridi, sekä rikki- ja fosforiyhdisteiden oksidit kuten SO3 (an) = rikkihapon anhydriidi ja P2O5 (fosforihapon anhydridi). Näitä yhdisteitä reagoidessaan veden kanssa muodostuu vastaavat hapat eli hapet.

Orgaaniset anhydridit syntyvät kahden karboksyyliryhmän kondensaatiosta, jolloin vesimolekyyli poistuu. Tunnetuimpia ovat asetyyli-anhydriidi CH3CO)2O, which is used as acetylating reagent in organic synthesis; phthalic anhydride (C6H4(CO)2O), jota käytetään polymeerien raaka-aineena; sekä maleic anhydride (C4H2O3), käytetty sekä epäkierrätyksessä että kemiallisessa difffereerissa.

Ominaisuudet ja käsittely: Anhydridit reagoivat herkästi veden kanssa hydrolysoituen takaisin hapoiksi. Ne voivat olla hapoiltaan reaktiivisia ja syövyttäviä, ja erityisesti epämetallien oksidien anhydridit voivat olla erittäin reaktiivisia märissä olosuhteissa. Käytännössä niitä käytetään dehydratoivina aineina ja reagensseina orgaanisessa synteesissä sekä teollisessa raaka-aineiden valmistuksessa.