Alustusannos

Alustusannos on lääkeannos, jolla pyritään nopeasti saavuttamaan tavoiteplasmapitoisuus tai terapeuttinen vaikutus. Sitä käytetään erityisesti lääkkeillä, joilla on suuri jakautumistilavuus (Vd) tai pitkä puoliintumisaika, jolloin tavallinen ylläpitoannos antaisi vaikutuksen vasta viiveellä. Alustus voi koostua yhdestä suuremmasta annoksesta tai useammasta annoksesta lyhyeen aikaan.

Alustusannoksen tarve riippuu siitä, kuinka nopeasti hoito pitää aloittaa ja millainen vaste on odotettavissa. Esimerkiksi vaikea infektio tai potilaan tila, jossa subterapeuttinen pitoisuus voisi olla haitallinen, voivat edellyttää alustusannosta. Myös lääkkeiden keto- ja seurantavaatimukset vaikuttavat päätökseen.

Perusperiaate laskennassa perustuu tavoitepitoisuuteen Cp_target, tilavuusjakautumaan Vd ja bioavailabiliteettiin F. Yleisesti laskenta voidaan esittää seuraavasti: IV-annostuksessa alustusannos LD = Cp_target × Vd. Suun kautta annetusta lääkkeestä LD ≈ (Cp_target × Vd)/F. Tämän jälkeen noudatetaan ylläpitoannostusta, jolla pitoisuus säilytetään terveen terapeuttisen tasolla.

Esimerkkejä alustusannoksista annetaan usein antibiooteilla kuten vancomycin tai aminoglykosideilla (esimerkiksi gentamisiini, amikasiini), joissa suuri Vd tai viiveinen vaikutus edellyttävät nopeasti terapeuttista pitoisuutta. Alustusannosta seuraa usein terapeuttinen seuranta ja annosten säädöt potilaan munuaisten ja maksan toiminnan sekä muiden lääkkeiden huomioimiseksi.

Turvallisuus ja valvonta: alustusannos voi parantaa vasteaikaa, mutta väärin lasketut annokset voivat aiheuttaa toksisuutta. Iän, munuaisten ja maksan toiminnan sekä muiden lääkkeiden yhteisvaikutusten arviointi on olennaista. Loading dose ei korvaa ylläpitoannosta, vaan osa kokonaisprosessia.