Allokaatiossa

Allokaatio on resurssien jakamisen prosessi tai lopputulos, jossa käytettävissä oleva aika, raha, tilat tai tavarat kohdennetaan eri tarvitsemiin kohteisiin. Allokaatiossa voidaan tavoitella sekä tehokkuutta että oikeudenmukaisuutta riippuen kontekstista ja tavoitteista. Sitä tarkastellaan usein sekä taloustieteen, tiedonhallinnan että julkisen hallinnon näkökulmista.

Erilaisia allokaation menetelmiä on useita. Markkinapohjaiset menetelmät käyttävät hintasignaaleja tai huutokauppaa resurssien jakamiseen. Suunnitteluperusteinen allokaatio perustuu ennalta määriteltyihin sääntöihin, priorisointeihin tai budjettiratkaisuihin. Optimointi- ja heuristiset lähestymistavat, kuten lineaarinen ohjelmointi tai algoritmipohjaiset ratkaisut, tähtäävät resurssien optimaaliseen jakoon ottaen huomioon rajoitteet ja tavoitteet.

Käyttökontekstit kattavat muun muassa talouden ja budjetoinnin, tuotannon ja toimitusketjut, tietotekniikan resurssien hallinnan sekä ympäristö- ja ekosysteemien hallinnan. Esimerkiksi budjetoinnissa allokaatio määrittelee, miten varat jaetaan hankkeiden välillä. Tietojärjestelmissä ja pilvipalveluissa allokoidaan prosessoritehoa ja muistia eri käyttäjille tai prosesseille. Allokaatio on keskeinen käsite sekä suunnittelussa että päätöksenteossa, kun rajoitetut resurssit on jaettava järkevällä tavalla.

Sanan allokaatio inessiivimuoto on allokaatiossa, joka tarkoittaa tilaa „in allocation“ ja viittaa siihen, että jakaminen tai sen vaikutukset ovat kyseessä. Tämä muoto on yleinen suomen kielessä, kun kuvataan sitoa tai prosessia, jossa resurssien jako on menossa tai käynnissä. See also: resurssointi, allocation problem.