Alamerkkijoukkoina

Alamerkkijoukkoina on termi, jota käytetään kuvaamaan suuremman merkkijoukon sisällä olevia alijoukkoja, joilla on jokin yhteinen ominaisuus tai tarkoitus. Siinä merkistön kokoaminen käsitellään osajoukkokohtaisesti siten, että kukin alamerkkijoukko edustaa määriteltyä ryhmää merkkejä, kuten skriptiä, kielialuetta tai typografista luokkaa. Tavoitteena on helpottaa tekstin käsittelyä, renderöintiä ja koodauksen suunnittelua jakamalla merkkijoukko hallittaviin osiin.

Määritelmäntilanteessa voidaan sanoa, että C on merkkijoukko ja {A_i} on perhe alimerkkijoukkoja, joissa jokainen A_i ⊆ C täyttää tietyn ominaisuuden P_i. Joukkojen välillä voi olla risteyksiä tai ne voivat olla disjunktteja, riippuen siitä, mitä ominaisuuksia halutaan korostaa. Käytännön tarkoituksena on luokitella ja jäsentää merkkejä helpommin, esimerkiksi ohjelmallisessa käsittelyssä, kuten syöttömenetelmien, fonttien ja tekstin normalisoinnin yhteydessä.

Esimerkkejä alamerkkijoukoista ovat Unicode-merkistöön liittyvät skriptit tai blokit, kuten Latin-merkistö, Cyrillic-merkistö ja Arabic-merkistö, sekä numerot 0–9 tai perinteiset välimerkit. Näitä osajoukkoja voidaan hyödyntää ohjelmointikielissä, jossa käsitellään merkistöä koodaukset, muotoilut ja translitteroinnit erikseen.

Rajoitteita ovat osajoukkojen mahdollinen päällekkäisyys ja se, ettei kaikkia ominaisuuksia ole aina helppo määritellä yksiselitteisesti. Kansainvälisissä standardeissa, kuten Unicode- ja ISO/IEC 10646 -standardeissa, vastineita alamerkkijoukoille voidaan hakea planeista, lohkoista ja skripteistä, mutta käytännön sovelluksissa valinnat voivat poiketa tapauksesta riippuen. See also merkkijoukko, skripti, lohko, koodaustapa.