Ajokorttilainsäädäntö

Ajokorttilainsäädäntö viittaa lakeihin ja säädöksiin, jotka koskevat moottoriajoneuvon kuljettamiseen vaadittavaa lupaa, eli ajokorttia. Tämä lainsäädäntö määrittelee muun muassa ajokortin saamisen edellytykset, eri ajokorttiluokat, ajo-oikeuden ikärajat, ajokortin myöntämisen ja uusimisen prosessit sekä kuljettajan terveydentilaan liittyvät vaatimukset. Suomessa ajokorttilainsäädännön keskeinen laki on ajokorttilaki.

Ajokorttilaki määrittelee eri ajokorttiluokat, jotka perustuvat ajoneuvon painoon ja matkustajien määrään. Yleisimpiä luokkia ovat henkilöauton luokka (B), moottoripyörän luokat (A1, A2, A) sekä raskaamman kaluston luokat (C, CE, D, DE). Jokaisella luokalla on omat ikärajansa, joista nuorin on 15-vuotiaana alkava, mutta täysi ajoneuvokohtainen ajo-oikeus alkaa yleensä myöhemmin.

Ajokortin saamisen edellytyksenä on yleensä suoritettu kuljettajaopetus, teoriakoe ja ajokoe. Lainsäädäntö edellyttää myös kuljettajan terveydentilan soveltuvuutta ajamiseen, mikä voi vaatia lääkärintarkastuksen tietyissä tilanteissa tai tiettyjen ajokorttiluokkien kohdalla. Ajokortti on voimassa tietyn ajan, jonka jälkeen se on uusittava. Uusimiseen voi liittyä esimerkiksi terveydentilan tarkistus. Ajokorttilainsäädännön noudattamista valvotaan, ja sen rikkomisesta seuraa rangaistuksia, kuten sakkoja tai ajokiellon. Tavoitteena on varmistaa liikenneturvallisuus ja säännellä liikennettä.