Ajastuksen

Ajastus on mekanismi tai käytäntö, jolla jokin toiminto laukaistaan tai viivästetään ennalta määrätyn ajan kuluttua. Ajastus voidaan toteuttaa sekä laitteistopohjaisesti (laitteistoinen ajastin) että ohjelmallisesti (ohjelmallinen ajastin), ja sitä käytetään monilla aloilla elektroniikassa, tietojenkäsittelyssä sekä arkipäivän laitteissa. Termi juontaa sanasta ajastaa, joka tarkoittaa ajan asettamista toiminnolle.

Elektroniikassa ajastimia käytetään yleisesti määrittämään vasteaika, laukaisemaan valoja, signaaleja tai moottoreita tietyn ajan jälkeen. Tietojenkäsittelyssä ohjelmallinen ajastus mahdollistaa ajastetun suorituksen, toistuvan tehtävän ajoituksen sekä aikakatkaisun, jolla ehkäistään turhat viiveet tai estetään ohjelman lukkiutuminen.

Ajastukseen liittyy keskeisesti kellot ja aikavälit. Laitteistopohjaisessa ajastuksessa käytetään usein tarkkoja laskenta- ja syklikelloja sekä erillisiä ajastinpiirejä; ohjelmallisessa ajastuksessa voidaan hyödyntää käyttöjärjestelmän tai sovelluksen omaa kellonaikaa sekä erillisiä ajastus- tai viivefunktioita. Ajastus eroaa usein viiveestä: ajastus tähtää tietyn tapahtuman laukaisemiseen, kun taas viive voi olla yleinen odotusaika.

Esimerkkejä ajastuksesta ovat kodin automaattinen sammutus, ajastetut verkkopalveluiden tehtävät sekä reaaliaikaiset ohjausjärjestelmät, joissa tapahtumat ajoitetaan tarkasti. Ajastus on keskeinen osa monia automatisoituja prosesseja ja mahdollistaa toiminnan synkronoinnin sekä resurssien hallinnan.

---