Aikaleimausprotokollat

Aikaleimausprotokollat ovat teknisiä ratkaisuja, joilla digitaalisen aineiston luonti- tai vastaanottoajankohta voidaan todentaa. Aikaleima merkitsee tiedostoon tai datajoukkoon sovitun ajanhetken, joka vahvistaa sekä tiedoston luomisen että sen eheys. Näin aikaleima tukee oikeudellista todistettavuutta, tietojen pitkäaikaista säilyttämistä ja kiistanratkaisua.

Perusperiaate: data hajautetaan (hash), ja tiiviste lähetetään Time-Stamping Authorityyn (TSA). TSA laskee hashille aikamerkin ja vahvistaa sen digitaalista allekirjoitusta vastineeksi. Tuloksena syntyy Time-Stamp Token (TST), joka sisältää haasin, ajan ja TSA:n allekirjoituksen. Todentaminen tapahtuu laskemalla uuden hashin ja vertaamalla sitä TST:hen sekä TSA:n julkisen avaimen allekirjoitusvarmennukseen.

Standardointi ja käytännöt: keskeinen protokolli on Time-Stamp Protocol (TSP), määritelty RFC 3161. On olemassa myös hajautettuja ja avoimen lähdekoodin ratkaisuja, kuten OpenTimestamps, jotka mahdollistavat useampien todentamisvaihtoehtojen yhdistämisen ja laajemman luotettavuuden. Organisaatiot voivat käyttää valmiita TSA-palveluita tai tukea omaa avainhallintaa.

Typologia ja tavoitteet: Evidentiary timestamping tuottaa oikeudellista todistusarvoa, kun taas archival/long-term timestamping painottaa pitkäaikaista säilyvyyttä ja todennettavuutta. Tällöin on tärkeää huomioida avainten hallinta, sertifikaattien voimassaolo sekä aikaleiman pitkäaikainen validointi.

Käyttötarkoituksia ovat esimerkiksi juridiset asiakirjat, ohjelmistojen ja tiedostojen todentaminen, digitaalisten arkistojen hallinta sekä tutkimus- ja julkishallinnon prosessit. Haasteita ovat kellonajojen luotettavuus, yksityisyyden suoja, riippuvuus TSA-palveluista sekä long-term verifioinnin ylläpito.