Aallonpituusintervalin

Aallonpituusintervali tarkoittaa kahden aallonpituuden, λmin ja λmax, muodostamaa aluetta. Sen pituus määritellään Δλ = λmax − λmin. Aallonpituusintervalin käsite kuvaa, millä aallonpituuksilla aine tai järjestelmä reagoi tai läpäisee signaalin, ja sitä käytetään laajalti optiikassa, spektroskopiassa ja fotoniikassa.

Käytännön esimerkki: suodatin, jonka läpäisee aallonpituusalueen 400–700 nm, määrittelee Δλ = 300 nm. Spektrin mittauksissa intervalin avulla voidaan kuvata havaittava tai läpäISEvä valonspektri sekä mahdollisesti keskitetty aallonpituus λ0 ja leveys Δλ. Yksiköinä käytetään nanometrejä (nm), mikrometrejä (µm) tai Ångströmejä (Å).

Aallonpituusintervali liittyy taajuuteen f suhteessa f = c/λ, ja sen merkitys näkyy mitattavissa ominaisuuksissa, kuten spektrin resoluiossa. Resoluutio voidaan määritellä esimerkiksi R = λ/Δλ.

Ilmoittaminen voi tapahtua muodossa [λmin, λmax] tai keskitetty arvo λ0 sekä leveys Δλ. Aallonpituusintervalin pituus vaikuttaa mittauksen herkkyyteen ja tarkkuuteen: pienempi Δλ mahdollistaa paremman erottelun, mutta voi vaatia monimutkaisempia instrumentteja ja pidemmän mittausajan.

Sovelluksia ovat laboratoriotason spektroskopia, tähtitiede, lääketieteellinen diagnostiikka, materiaalitutkimus sekä optiset suodattimet ja kamera- sekä fotonijärjestelmät.