Aalinensuffixistä

Aalinensuffixistä on käsite kielitieteellisissä teksteissä, joka viittaa teoreettiseen sanan "aalinensuffixi" elatiivimuotoon. Termi ei viittaa vakiintuneeseen sanaan, vaan sitä käytetään havainnollistamaan suomen elatiivin pääteen käyttäytymistä, kun sitä liitetään koostettuun tai luotuun substantiiviin. Sillä voidaan osoittaa, miten elatiivin pääte toimii ja millaisia äyriä siitä seuraa kieliopin kannalta.

Morfologia: perusmuoto on aalinensuffixi. Elatiivin pääte on -stä, jolloin elatiivimuoto on aalinensuffixistä. Tämä esimerkki havainnollistaa, miten elatiivin pääte liittyy sanoihin, joiden vartalossa on jo päätteellinen rakenne. Taivutuksessa elatiivissa ei tarvita muuta muutosta, vaan -stä liitetään suoraan vartaloon: aalinensuffixi → aalinensuffixistä.

Käyttö ja esimerkit: aalinensuffixistä toimii havainnollistavana esimerkkinä siitä, miten elatiivimuoto ilmenee suomen kielessä monisanaisissa tai koostetuissa sanoissa. Esimerkki: nominatiivi aalinensuffixi; elatiivinen muoto aalinensuffixistä. Tämänkaltaisia yhdistelyjä käytetään opetuksessa osoittamaan elatiivin pääteen syntaksillisia ja muotoja sekä sitä, miten päätteet käyttäytyvät kadulla vakiintuneissa sanoissa.

Rooli kieliopissa: aalinensuffixistä ei ole yleisesti käytetty termi arkikielessä, vaan se on lähinnä pedagoginen tai tutkimuksellinen esimerkki. Se auttaa selittämään elatiivin pääteen toimintaa ja sitä, miten suomalainen taivutus voi käsitellä koostettuja tai luotuja sanoja. Lisätietoa elatiivista ja muista suomen tapauksista löytyy yleisestä suomalaisen kieliopin kirjallisuudesta.