3Dmallinnuksia

3D-mallinnus on prosessi, jossa kolmiulotteinen objekti tai ympäristö kuvataan digitaalisesti kolmiulotteisena rakenteena. Malli rakentuu verkosta (mesh), jonka muodostavat kärkipisteet (vertices), reunat (edges) ja pinnat (faces). Tavoitteena on luoda muoto, joka voidaan tarkastella, muokata ja käyttää erilaisissa tuotanto- tai esitystilanteissa.

Tekniikat 3D-mallinnuksessa vaihtelevat. Polygonal modeling käyttää verkkoa, jossa monikulmiot muodostavat muodon. NURBS-mallinnus perustuu käyriin ja pintojen tarkkaan määrittelyyn. Digitaalinen veistos (digital sculpting) jäljittelee orgaanisia muotoja samalla kuin perinteinen veistos, mutta digitaalisessa tilassa. Voxel-mallinnus rakentaa kolmiulotteisen tilan lukuisista pienistä ruudukoista (voxels). Proseduraalinen mallinnus luo malleja algoritmeilla, jotka voivat generoida monia variaatioita ilman yksittäistä käsityötä.

Työnkulku 3D-mallinnuksessa sisältää usein mallinnuksen lisäksi UV-aukaisutuksen ja tekstuurien maalauksen, materiaalien ja valaistuksen määrittelyn sekä riggaus- ja animaatiotoiminnot. Tärkeimpiä tekoja ovat myös topologia ja optimointi sekä renderöinti. Suosittuja ohjelmistoja ovat esimerkiksi Blender, Autodesk Maya, 3ds Max, ZBrush, SketchUp ja Cinema 4D. Tallennus- ja vaihtomuodot kattavat OBJ, FBX, STL, GLTF sekä PLY.

Sovellukset vaihtelevat viihteestä teollisuuteen: elokuva- ja videopeliteollisuus, arkkitehtuuri ja tuotesuunnittelu, lääketieteellinen visualisointi ja 3D-tulostus. 3D-mallinnus on kehittynyt merkittävästi vuosikymmenien aikana, ja nykyään se tukee sekä luovaa prosessia että teknistä suunnittelua monin tavoin.