äänenvaihteluun
Äänenvaihtelu on kielitieteen käsite, jolla tarkoitetaan äänteiden vaihtelua saman sanaperheen sisällä tai saman kielen eri muodoissa. Vaihtelu voi ilmetä sekä nykykielen rakenteessa (synkroninen) että kielen historiallisessa kehityksessä (diakroninen). Äänenvaihtelu on keskeinen ilmiö äännejärjestelmien ja morfologisten vaihtelujen ymmärtämisessä, ja se auttaa selittämään sekä säännöllisiä että epäsäännöllisiä muotoja sekä sanojen alkuperää.
Tyyppejä ja malleja ovat muun muassa ablaut, umlaut ja konsonanttivaihtelu. Ablaut on sisäinen vokaalivaihto sanaperheissä: esimerkiksi
Äänenvaihtelu heijastaa sekä morfologista tarvetta (esimerkiksi taivutusmuotojen erottaminen) että historiallisen kehityksen äännerakenteita. Se on tärkeä työkalu