yleistymisessä

Yleistyminen on prosessi, jossa opitusta ominaisuudesta tai havainto-tilanteesta yleistetään koskemaan laajempaa joukkoa tai tilannetta. Yleistyminen on olennainen osa oppimista ja tiedon muodostamista, mutta se voi johtaa virheisiin, jos otos ei ole edustava tai perusteet ovat puutteellisia.

Erityyppisiä yleistämisiä ovat induktiivinen yleistäminen, jossa yksittäisistä tapauksista päätellään yleisempi sääntö; tilastollinen yleistäminen, jossa otoksen tuloksia tulkitaan koskemaan populaatiota ottaen huomioon otosvirhe; sekä kognitiivinen ja kielellinen yleistäminen, jossa opitut säännöt sovelletaan eri tilanteisiin.

Tieteellisessä ajattelussa yleistyminen on tavallisesti vaihe tutkimusasetelmissä: havaintoista muodostetaan hypoteeseja ja teorioita, joita testataan uusilla havainnoilla. Koneoppimisessa yleistyminen tarkoittaa mallin kykyä antaa oikein vastauksia uusille, näkemättömille datapisteille; siihen vaikuttavat sekä data että mallin rakenteet.

Yleistämisen ongelmia voivat olla yleistyksen liiallinen kiirehtiminen (hätiköity yleistäminen), yleiskuvan liiallinen yksinkertaistaminen tai syrjivien tai virheellisten ennusteiden tekeminen, kuten stereotypioiden muodostuminen.

Parantamiseen tähtäävät toimenpiteet: käytetään edustavia otoksia, monipuolisia ja riittävän suuria aineistoja, ristivalidointia, regularisointia sekä kriittistä arviointia epävarmuuksista. Yleistyminen on lisäksi riippuvainen kontekstista ja tarkoituksesta, ja sen oikea tulkinta vaatii huolellista arviointia datasta ja menetelmistä.