yksilehtinen

Yksilehtinen on suomalainen adjektiivi, jota käytetään botaniikassa kuvaamaan lehden rakennetta. Yksilehtisen lehden on yksinkertainen lehtilevy, jonka pinta muodostuu yhdestä kappaleesta eikä sitä ole jaettu useisiin lehdykiksi. Tämä määritelmä viittaa lehden rakenteelliseen yksinkertaisuuteen eikä siihen, miten reuna tai lehtiosat ovat muodoltaan.

Etymologia

Sana koostuu sanoista yks- (yksi) ja lehti sekä -nen- suffixistä, joka muodostaa adjektiivin. Termiä käytetään erityisesti kasvin morfologian yhteydessä, kun erotellaan yksinkertaisia lehtiä paloittain tai liittein jakautuvista lehdistä.

Käyttö ja esimerkit

Yksilehtisyyden voi tavata laajasti kasvilajistossa. Esimerkkejä yksilehtisistä lehdistä ovat monet puiden ja pensaiden lehdet, kuten tammien ja koivujen lehdet. Toisaalta monilehtiset lehdet koostuvat useista lehdykistä, jotka ovat kiinnittyneitä samaan hedelmöitys- tai varteen. Yksilehtisyyden kuvaaminen on yleistä esimerkiksi flora- ja kenttien morfologisissa kuvauksissa sekä kasvintutkimuksessa.

Merkitys

Yksilehtinen lehti on olennaisen määritelmäkasviin, sillä se auttaa kuvaamaan kasvin lehden rakenteellista moninaisuutta ja erottamaan kasveja, joiden lehdet ovat yksinkertaisia, niistä, joiden lehdet ovat monikerroksisia tai kehittyneempiä. Se ei yksin määritä lajia, mutta se on tärkeä osa fenotyyppistä kuvailua.

See also: lehtityypit, yksinkertainen lehti, monilehtinen lehti, kasvilis morfologia.