yhdensuuntaisuus

Yhdensuuntaisuus on ilmiö tai ominaisuus, jossa muutos tai vaikutus etenee pääosin yhdessä suunnassa ja kääntyminen päinvastaiseen suuntaan on vaikeaa, epätodennäköistä tai vaatii erityisiä olosuhteita. Käsite on yleiskäyttöinen ja sitä käytetään eri tieteenaloilla kuvaamaan prosessin suunnantarajoitusta, synergiaa tai kontrolloitua virtausta.

Fysiikassa ja kemiantekniikassa yhdensuuntaisuus liittyy usein irreversibiliteettiin ja entropian kasvuun: monet prosessit etenevät kohti suurempaa entropiaa eikä niiden palautuminen entiselleen tapahdu luonnostaan samalla nopeudella. Tämä antaa aikaan “aikavarren” kaltaisen suunnan. Elektroniikassa yhdensuuntaisuus tarkoittaa signaalin tai virran suuntautumista siten, että se kulkee pääsääntöisesti vain yhdessä suunnassa, esimerkiksi diodien kautta, mikä mahdollistaa rectifikaation ja suojauksen.

Biologiassa molekyylibiologiassa sekä geneettisessä toiminnassa on usein selkeä suuntaviiva: esimerkiksi DNA- ja RNA-polymeraasit rakentavat molekyylejä tietyssä suunnassa (esimerkiksi DNA:n replikaatiossa ja transkriptiossa). Myös tietyt biologiset reitit ja kehitykset voivat osoittaa yhdensuuntaisuutta, jolloin palautuminen vaatii tehokkaasti toisenlaisen reitin tai lisäinvoiman.

Käytännön merkitys näkyy suunnittelussa ja analyysissä: yhdensuuntaisuutta pyritään hyödyntämään esimerkiksi varmatoimisessa tiedonsiirrossa, energiatehokkaassa suunnittelussa ja järjestelmien hallitussa ohjauksessa. Selaavissa konteksteissa termiä käytetään kuvaamaan prosessin tai vuorovaikutuksen ominaisuutta, joka antaa suunnan mutta ei automaattisesti takaisinkytkentää.