väittäminen

Väittäminen on suomen kielessä toiminnan nimeä, joka muodostuu verbistä väittää. Se tarkoittaa jonkin asian esittämistä väitteenä tai väitteenä, usein siten, että puhuttu kokee esittämänsä väitteen todeksi tai oikeaksi. Väittäminen voi tapahtua sekä arjessa että muodollisemmassa keskustelussa.

Väite vs. väittäminen: Väite on väittämisen sisältö—se, mitä väitetään. Väittäminen puolestaan on tämän sisällön ilmaisun teko, se, että joku esittää jotakin väitteenä. Konteksti vaikuttaa: neutraalissa käytössä väittäminen tarkoittaa vain väitettävän asian esiin tuomista, kiistanalaisessa keskustelussa se voi viitata olennaiseen erimielisyyteen.

Kontekstit: Väittäminen on yleistä mediassa, politiikassa ja oikeudellisissa teksteissä. Uutisissa kerrotaan usein, mitä eri osapuolet väittävät. Väittämien käyttö yhdistetään usein lähteisiin ja todisteisiin: ilmaisu “väitteiden mukaan” viittaa siihen, että esitetyt väitteet ovat toisten sanomien tai osoitettujen seikkojen perusteella.

Sanastollinen yhteys: Väite viittaa väitettävän sisällön sisältöön, väittäjä on henkilö, joka esittää väitteen, ja kieltäminen tarkoittaa väitetyn kumoamista. Taivutus: väittää -> väittää, väittäminen -> väittäminen. Esimerkki: “Hän väittää, että kello on myöhässä.” Väittämisiä voi esiintyä myös monissa moniselitteisissä tai kriittisissä yhteyksissä.