virtuaalilevy

Virtuaalilevy (engl. virtual disk) on ohjelmiston avulla luotu tallennuslohko, joka imitoi fyysisen kiintolevyn toimintoja. Se tarjoaa loogisen levytilan, joka on käytettävissä riippumatta siitä, millaista fyysistä tallennuslaitetta käytetään. Virtuaalilevyt syntyvät usein disk image -tiedostoina tai ne esitetään loogisina kohteina hypervisoriympäristöissä. Yleisimmät formaatit ovat VHD, VHDX, VDI, VMDK ja QCOW2, mutta käytössä on muitakin muotoja.

Käyttötarkoitukset ovat ensisijaisesti virtuaalikoneiden kiintolevyinä, jolloin käyttöjärjestelmä ja sovellukset voivat lukea ja kirjoittaa dataa kuten fyysisille levyille. Virtuaalilevyt mahdollistavat nopean kloonaamisen, snapshot-tuen sekä dynaamisen koon laajentamisen. Ne helpottavat testaus-, kehitys- sekä varmistusympäristöjen rakentamista erillään fyysisestä tallennuksesta.

Hallinta ja käyttöönotto: virtuaalilevyn voi luoda ja hallita sekä hypervisori- että tallennusjärjestelmätyökaluilla. Levyä voidaan liittää ja irrottaa virtuaalikoneesta sekä muuntaa eri formaattien välillä. Ominaisuudet kuten snapshotit, differencing ja tilakopiointi riippuvat käytetystä muodosta ja alustasta.

Turvallisuus ja suorituskyky: suorituskyky riippuu isäntäkoneen tallennusvälineistä sekä virtualisointikerroksen asetuksista (esim. caching). Salauksella voidaan suojata tallennus virtuaalilevyjen tasolla, ja tuki riippuu alustasta.