virtaustasoa

Virtaustaso on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan virtaavan nesteen tai kaasun määrää tietyssä järjestelmässä. Sen tarkka merkitys riippuu sovellusalueesta, mutta yleisesti virtaustaso viittaa joko tilavuusvirtaan tai toiminnalliseen tasoon, jolla laitteet ja kanavat toimivat. Virtaustason tunteminen on olennaista suunnittelussa, säätämisessä ja turvallisuudessa.

Hydrologiassa ja avoimissa kanavissa virtaustaso liittyy usein veden pinnan korkeuteen sekä siihen, kuinka paljon vettä kulkee kanavissa tai joessa. Tilavuusvirta Q määrittää, kuinka suuri vesimäärä siirtyy tietyssä ajassa, ja sen tarkoituksena on kuvata virtaaman määrää esimerkiksi tulvaskennetessä ja vesivaraston hallinnassa. Virtaustason ja vedenpinnan korkeuden välinen suhde riippuu kanavan muodosta ja hydraulisista osuuksista.

Prosessiteollisuudessa virtaustaso voi tarkoittaa asetettua tai mitattua virtausta, jolla reaktori, putkisto tai kanava pidetään halutussa tilassa. Ohjaus perustuu usein pumpun nopeuden, venttiilin avausasteen tai muiden säätölaitteiden säätöön; virtaustaso vaikuttaa painehäviöihin, sekoittumiseen ja lämmönsiirtoon.

Mittaus ja hallinta voivat sisältää tilavuusvirran Q:n, virtausnopeuden v:n sekä useita mittausmenetelmiä, kuten magnetoinduktivisia, ultraäänisiä tai massavirran mittausjärjestelmiä. Aikaisemmat keinot ovat virtausmittarit, kuten weir- ja pitot-laitteet. Säätö tehdään usein PID-ohjauksella tai muulla sulautetulla ohjausmenetelmällä.

Virtaustason käsite on kontekstisidonnainen; sen tarkka määritelmä löytyy sovellusalueen teknisestä kirjallisuudesta. Liittyviä käsitteitä ovat tilavuusvirta, virtausnopeus, Reynolds-luku sekä laminaarinen ja turbulenttinen virtaus.