virhesignaaleja

Virhesignaaleja ovat signaalit, jotka viittaavat johonkin ilmiöön, mutta eivät vastaa todellista tilannetta. Ne syntyvät, kun mittausjärjestelmä, havaintoprosessi tai tulkinta tuottaa harhaanjohtavan kuvan. Virhesignaaleja esiintyy monilla aloilla: tekniikassa, tieteessä, terveydessä, taloudessa ja arjen päätöksenteossa. Nimityksen taustalla on tarve erottaa todellinen signaali häiriö- tai artefaktisignaalista, jotta reagointi olisi luotettavaa.

Tyypillisiä alatyyppejä ovat:

- tekniset virhesignaalit: sensorien häiriöt, kalibrointivirheet, sähköinen melu ja laitteiden viat.

- kognitiiviset virhesignaalit: havaintoihin liittyvät vinoumat, odotuksiin perustuvat tulkinnat ja kontekstin väärintulkitseminen.

- tilastolliset virhesignaalit: sattumanvaraiset vaihtelut ja väärän positiivisen tuloksen syntyminen dataan.

Esimerkkejä:

Elektroniikassa virheellinen signaali voi johtua EMI-häiriöistä; lääketieteessä testin väärä positiivinen tulos voi johtaa virheelliseen diagnoosiin; tilastotieteessä signaali voi olla tilastollinen harha; taloudessa markkinasignaalit voivat olla sattumanvaraista vaihtelua, eivätkä välttämättä merkkejä trendistä.

Ehkäisy ja hallinta perustuvat vahvemman varmennuksen, monien lähteiden käytön sekä tilastollisen ja teknisen validoinnin yhdistämiseen: useiden mittausten ristivahvistus, signaalin suodatus ja virheenkorjaus, kalibrointi, redundanssi ja ihmisen valvonta.