viittausriippuvuudet

Viittausriippuvuudet ovat tieteellisten julkaisujen välisiä riippuvuussuhteita, jotka ilmenevät niiden viitteiden kautta. Ne kuvaavat, miten uuden tutkimuksen sisältö rakentuu aiemman tiedon varaan ja miten tieto leviää viittausverkostoissa. Viittausriippuvuudet voivat paljastaa keskeisiä lähteitä sekä sitä, miten tieteenala on kehittynyt ajan mittaan.

Rakenne voidaan esittää verkostona, jossa solmut ovat julkaisuja ja suunnatut kaaret osoittavat viittauksia yhdestä julkaisusta toiseen. Tämä mahdollistaa viittausaineiston analysoinnin verkostona: mitkä julkaisut ovat keskeisiä, miten nopeasti tieto etenee ja missä kohtaa syntyy suuria kytkeytymäpisteitä.

Yleisimmät lähestymistavat viittausriippuvuuksien tutkimuksessa ovat yhteisviittausanalyysi (co-citation analysis) ja bibliografinen kytkentä (shared references). Co-citation analyysissä tarkastellaan, kuinka usein kaksi julkaisua viitataan yhdessä myöhemmissä teksteissä. Bibliografisessa kytkennässä puolestaan kaksi julkaisua jakavat samoja viitteitä, mikä kertoo niiden yhteisestä viiteperustasta. Näillä menetelmillä voidaan tunnistaa keskeisiä tutkimusaloja, löytää johtavia julkaisuja ja seurata ilmiön synty- ja kehitysvaiheita.

Käyttötarkoituksia ovat kirjallisuuskatsaukset, tieteenalan kehityksen seuranta sekä tutkimusstrategian ja tulevien tutkimuskohteiden suunnittelu. Viittausriippuvuudet voivat paljastaa, mitkä julkaisut ovat alan vaikutusvaltaisia sekä miten uudet ideat linkittyvät vanhempiin teoksiin.

Rajoitteet ja datalähteet: Viittauskäytännöt vaihtelevat eri tieteenaloilla ja aikakausittain. Viitteiden määrä ei aina vastaa vaikuttavuutta, ja kattavuus riippuu käytetystä datasta. Itseviitteet ja virheviitteet voivat tilastoja vääristää. Tietolähteinä käytetään yleensä Web of Sciencea, Scopusta, Crossrefiä ja Dimensionsia.