viittaamiseen

Viittaamiseen on suomen kielen termi, joka viittaa toimintaan, jossa jotain mainitaan tai referoidaan toiseen asiaan. Sillä tarkoitetaan sekä puhekielessä käytettyä viittaamista että kirjallisen tekstin lähdeviitteiden käyttämistä. Viittaaminen on olennaista sekä viestinnässä että tieteellisessä kirjoittamisessa, koska se osoittaa yhteyden aiempiin ajatuksiin ja mahdollistaa lähteiden tarkistamisen.

Kielitieteessä viittaaminen tarkoittaa viittaussuhteita, anaforaa ja pronominien käyttämistä lauseesta toiseen viittaamiseen. Esimerkiksi lauseessa “Tutkimuksen tulokset osoittavat tämän” sana “tämän” viittaa edeltävään ilmiöön. Viittaaminen voi olla yksiselitteistä tai kontekstisidonnaista, ja se voidaan toteuttaa sekä sanallisilla että semanttisesti eriytyneillä keinoilla.

Akateemisessa kirjoittamisessa viittaaminen tarkoittaa lähdeviitteiden antamista sekä tekstin sisäisiä viitteitä. Lähdeviitteet osoittavat, mistä tieto on peräisin, ja kirjallisten tyylien (esim. APA, MLA, Chicago) säännöt määrittelevät, miten ne merkitään ja listataan. Hyvin tehty viittaaminen lisää tekstin luotettavuutta ja helpottaa lukijan perehtymistä.

Viittaaminen esiintyy myös arkisessa puheessa, kun puhuja osoittaa tai viittaa johonkin aiempaan asiaan tai ilmaisutavalla, jonka kuuntelija tunnistaa viitteeksi. Tietyissä tilanteissa viittaukset on syytä tehdä selkeiksi ja kontekstin mukaisiksi, jotta kommunikaatio sujuu. See also-tyyppiset viitteet ja lähteet voivat vaihdella tilanteen mukaan.