viitekehisiä

Viitekehys (monikossa viitekehät) on tutkimuksen tai muun toiminnan taustaksi asetettu kokonaisuus, joka kokoaa keskeiset teoreettiset näkökulmat, käsitteet ja oletukset. Viitekehykset voivat olla teoreettisia (teoreettinen viitekehys) tai konseptuaalisia (konseptuaalinen viitekehys) ja niitä voidaan soveltaa sekä tieteellisessä tutkimuksessa että käytännön analyysissä. Niiden tarkoituksena on selkeyttää ilmiön kontekstia, tehdä tutkimuskysymyksistä johdonmukaisia ja tarjota tulkinnan kehyksiä havaintojen ymmärtämiseksi.

Rakentaminen alkaa kirjallisuuskatsauksella ja aiemman tutkimuksen kartoituksella. Tämän jälkeen valitaan keskeiset teoriat ja käsitteet, määritellään niiden väliset suhteet ja muodostetaan looginen yhteys tutkimuskysymyksiin. Viitekehys tulisi perustella: miksi valitut teoriat ovat sopivia ilmiön ymmärtämiseen, ja miten ne ohjaavat tutkimuksen muuttujia, mittareita ja analyysia. Usein viitekehys esitetään erillisenä luvussa tai alaotsikkona ja se voi sisältää kaavioita, jotka havainnollistavat suhteita.

Viitekehys eroaa metodologiasta: se käsittelee mitä ja miksi tutkimus tutkii, kun taas metodologia käsittelee miten tutkimus toteutetaan. Viitekehys sekä teoria- että käsitejärjestelmältään ohjaa sekä kysymysten muotoilua että tulosten tulkintaa. On tärkeää, että viitekehys on johdonmukainen ja relevantti tutkimusaiheen kannalta, ja että sen rajoitteet ja oletukset ovat selvästi ilmoitettuja.

Viitekehykset ovat yleisiä eri aloilla, kuten sosiaalitieteissä, kasvatuksessa, liiketaloudessa ja koulutuksessa. Niiden avulla voidaan rakentaa vertailukelpoisia ja toisiaan täydentäviä analyyseja sekä tarjota tutkittavalle ilmiölle rakenteellinen yhteys aikaisempaan tietoon.