vihanneskasveista

Vihanneskasvit ovat viljeltyjä kasvilajeja, joiden osia käytetään ihmisravinnoksi. Tämä laaja termi kattaa kasvilajit ja ryhmät, joiden lehdet, varret, juuret, kukinnot tai hedelmät kerätään ja kaupataan vihanneksina. Yleisimmät ryhmät ovat lehtivihannekset (esim. salaatti, pinaatti, lehtikaali), juurekset (porkkana, punajuuri, nauris), kukkakaali ja parsakaali sekä hedelmäkasvit (tomaatti, kurkku, paprika, munakoiso). Sipulit kuten sipuli ja purjo sekä mausteyrtit voivat myös kuulua vihanneskasvien piiriin.

Viljelymuotoina ovat avomaan ja suojaviljely sekä kasvihuoneviljely. Suomessa vihanneskasvit tarvitsevat usein lämpöä ja valoa, ja kasvukierto sekä oikea lannoitus ovat keskeisiä. Kasvihuoneet mahdollistavat pidemmän kasvukauden ja vakaammat sadot, kun taas avomaan viljely on yleistä kesäaikaan. Lajikkeiden valinnassa painotetaan satoa, säänkestävyyttä sekä kaupallista soveltuvuutta; monia lajeja kehitetään erityisesti kotimaisiin kasvu- ja kauppaolosuhteisiin.

Post-harvest-käsittely on tärkeä osa tuotantoa: korjuu, puhdistus, pakkaus ja kylmävarastointi sekä logistiikka, jotta tuoreus säilyy kuluttajille saakka. Suomessa vihannesten tuotanto muodostuu sekä kotimaisesta että tuontituotannosta; markkinoilla korostuvat tuoreus ja sesonki.

Haasteita ovat sääolosuhteet sekä tuholaiset ja taudit. Kehitetään kestäviä viljelytapoja, kuten integroitu torjunta, ravinteiden kierrätys ja veden tehokas käyttö, jotta vihanneskasvien tuotanto on sekä ympäristö- että taloudellisesti kestävää.