vesikkeliä

Vesikkeliä on solussa kalvoin ympäröity pieni pussi, joka osallistuu aineiden kuljetukseen, varastointiin ja erittymiseen. Vesikkelit ovat tyypillisesti noin 30–1000 nanometriä suuria ja muodostuvat, kun solun kalvot kuroutuvat ja erottuvat toisistaan.

Vesikkelit muodostuvat pääasiassa erilaisten kalvojen välisessä liikuttumisessa: endoplasmisesta retikululumista (ER) ja Golgin laitteesta sekä plasmalemmalta endosytoinnin yhteydessä. Kalvokuvauksessa keskeisiä ovat coat-proteiinit, kuten COPII ER–Golgi -siirrossa ja klatrin osallistuminen endoosyyttisiin prosesseihin. Kohteelle suuntautuminen ja fuusio tapahtuvat Rab- ja SNARE-proteiinien avulla, jolloin vesikkeli sulautuu kohdemembraniin ja vapauttaa sisältönsä.

Vesikkelit hoitavat monenlaista toimintaa. Ne kuljettavat proteiineja ja lipidejä solun sisällä ER:n ja Golgin välillä sekä vievät aineita solun ulkopuolelle erittymisen kautta (eksosytoosi). Endosytoinnissa plasman kalvolta muodostuvat vesikkelit kantavat solun sisään tarvitsemia aineita ja voivat fuusioida endosomeihin tai hajottaa sisältöä hapoisisin entsyymein.

Neuronissa vesikkelit ovat erityisen tärkeitä: synaptiset vesikkelit varastoivat ja vapauttavat välittäjäaineita synapsissa.

Vesikkelit eroavat vakuoleista sekä kooltaan että tehtäviltään; vakuolit ovat usein suurempia ja liittyvät kasvi- ja sienisolujen suurempaan varastointiin. Yhteenvetona vesikkelit muodostavat solun liikkuvan ja tarkasti säädellyn kuljetusverkoston sekä erittymänsä ja aineiden kierrätyksen keskeiset komponentit.