vesikelissä

Vesikelit ovat pieniä kalvon ympäröimiä rakkuloita, joita esiintyy sekä solun sisällä että solujen välillä. Niiden päätehtävä on kuljettaa proteiineja, lipidejä ja muita molekyylejä oikeisiin paikkoihin soluissa sekä erittää niitä ulkoiseen tilaan. Vesikkelitoiminta on keskeinen osa solujen aineiden käsittelyä, kuljetusta ja viestintää.

Vesikkeleitä on useita tyyppejä. Sisäisillä (intracellulaarisilla) vesikkeleillä, kuten kuljetusvesikkeleilla, siirretään proteiineja ja lipidejä ER:stä Golgi-laitokseen, endosomeihin ja lysosomeihin. Ekstrasellulaariset vesikelit, kuten eksosomit ja mikrovesikkelit, kuljettavat proteiineja, lipidejä sekä mahdollisesti RNA:ta, ja ne osallistuvat solujen väliseen viestintään sekä immuunivasteisiin.

Vesikkelien muodostuminen alkaa kalvon kuroutumisesta ja sisältöjen pakkaamisesta. Buddingiin osallistuvat coat-proteiinit, kuten klatriin, COPI ja COPII. Eri reiteillä syntyvät vesikkelit kulkeutuvat kohti kohdekohdettaan, jossa ne kiinnittyvät ja fuusioituvat kohdekalvon kanssa Rab- ja SNARE-proteiineiden avulla.

Fuusio kohdekalvon kanssa tapahtuu SNARE- ja Rab-proteiinien koordinoimana. Tämän avulla vesikkelien sisältö vapautuu määränpäähänsä, mikä mahdollistaa proteiinien erittymisen, reseptorien asettamisen tai lysosomaalisen aineen toimituksen.

Ekstrasellulaariset vesikelit sekä bakteerien ulkokalvon vesikkelit (OMV:t) muodostavat toisenlaisia viestintä- ja kuljetusmekanismeja. Vesikkelitoiminnan häiriöt liittyvät moniin sairauksiin, kuten neurodegeneratiivisiin ja immuunisäätelyn häiriöihin. Tutkimus vesikkelien roolista diagnostiikassa ja lääkehoidon kehittämisessä on aktiivista.