vermikuliitti

Vermikuliitti on hydratoitua, laminaarista mineraalia, joka kuuluu mica-ryhmään. Sen koostumus on magnesium- ja alumiinisilikaatti, ja rakenne sisältää vettä sitoutuneina perusrakenteeseensa. Kun vermikuliittia kuumennetaan, vesimolekyylit irtoavat ja mineraali laajenee, muuttuen kevyeksi, huokoiseksi ja epätiivistyväksi kerroksittaiseksi materiaaliksi. Tämä laajentuminen antaa vermikuliitille sen tunnetun keveyden ja eristävyyskyvyn.

Vermikuliitin esiintymisalueet ovat maailmanlaajuisia, ja sen suurimpia tuotantomaita ovat useat maat, mukaan lukien Etelä-Afrikka, Venäjä, Kiina sekä Yhdysvallat. Eri lähteet voivat poiketa laadultaan ja koostumukseltaan. Historian saatossa vermikuliittia on käytetty rakennusten eristävänä aineena sekä paloeristeenä. Nykyisin sitä käytetään laajasti kasvualustoissa, mullan parantajana sekä eristemateriaalina rakennusteollisuudessa. Osa vermikuliittilähteistä on saanut huomiota asbestin kaltaisten mineralien mahdollisen kontaminaation vuoksi, erityisesti Libbyn, Montanan lähteet. Nykyinen teollisuus pyrkii tuottamaan ja käsittelemään tuotteen siten, että asbestos-riskit ovat minimoituja, ja valmiit tuotteet ovat pääsääntöisesti asbestivapaita.

Käyttötarkoitukset vaihtelevat laajasti: mullan kosteudenpidätyksen ja ilmanvaihdon parantaminen kasveille, kasvualustatoimitukset, sekä eriste- ja täyteaineet rakennusteollisuudessa. Vermikuliitti on kemiallisesti melko inertti, mutta vapaa pöly voi aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä; siksi pölynhallinta ja suojavarusteet huomioidaan käsittelyohjeissa.

Vermikuliitin ympäristövaikutukset ovat pääosin vähäisiä, ja hävittäminen tapahtuu muiden mineraalisten täyteaineiden tavoin. Määräykset ja käytännöt voivat vaihdella tuotemassan sekä asuinalueen mukaan.