verkkoturva

Verkkoturva tarkoittaa menettelyjä, tekniikoita ja käytäntöjä, joiden tarkoituksena on suojata tietokoneverkot, laitteet ja niissä käsiteltävät tiedot kyberuhkia vastaan. Sen tavoitteena on estää luvaton pääsy, tietojen väärin käyttö, vahingoittuminen ja palvelujen keskeytyminen sekä tunnistaa ja reagoi tapahtumiin nopeasti.

Verkkoturva kattaa useita osa-alueita, kuten verkko- ja rajapintaturva, päätelaiteturva, sovellusturva, tiedon turvaaminen, identiteetin- ja pääsynhallinta, yksityisyyden suoja, häiriötilanteiden hallinta sekä riski- ja toipumissuunnitelmat.

Uhkat voivat olla haittaohjelmia, kiristysohjelmia, phishing-hyökkäyksiä, botnetteja, palvelunestohyökkäyksiä, miehitteinen tai puutteellinen salaaminen sekä toimitusketjuun liittyvät hyökkäykset. Pilvi- ja IoT-ratkaisujen yleistyessä verkkohyökkäysten pintaa syntyy entisestään.

Vahva verkkoturva toteutetaan syvällisellä puolustuksella: palomuurit ja tunkeutumisen havaitseminen, salaus sekä turvalliset etäyhteydet, pääsynhallinta ja monivaiheinen tunnistaminen, paikkansapitävien päivitysten ja haavoittuvuuksien hallinta, turvallinen ohjelmistokehitys, varmuuskopiot ja palautussuunnitelmat sekä jatkuva valvonta ja reagointi.

Yhteentoimivuuden ja luotettavuuden takaamiseksi käytetään kansainvälisiä standardeja ja ohjeistuksia, kuten ISO/IEC 27001, NIST Cybersecurity Framework sekä EU:n tietosuoja- ja kyberturvallisuuslainsäädäntö (GDPR, NIS2). Näitä sovelletaan sekä julkishektorilla että yksityisellä sektorilla.

Verkkoturva on tärkeää sekä yksilöille että organisaatioille, ja sen hallinta vaatii jatkuvaa riskien arviointia, koulutusta ja säännöllisiä tarkistuksia.