verkkokerroissa

Verkkokerroksilla, tai verkostoitumisen kerroksilla, viitataan tietojenkäsittelyssä yleensä abstraktiotasoihin, jotka organisoivat ja määrittelevät tietoverkkojen toiminnallisuutta. Nykyaikaisissa tietoverkoissa yleisin malli on TCP/IP-malli, joka jakaa verkkotoiminnot neljään tai viiteen kerrokseen: sovelluskerros, kuljetuskerros, internetkerros ja verkkoyhteyskerros. Joskus erotellaan myös fyysinen kerros.

Sovelluskerros vastaa suoraan käyttäjän sovellusten tarvitsemista verkkopalveluista, kuten tiedostonsiirrosta (FTP) tai verkkoselailusta (HTTP). Kuljetuskerros hallitsee datan siirtoa päästä päähän, varmistaen luotettavan ja tehokkaan datansiirron. Tässä kerroksessa toimivat protokollat kuten TCP ja UDP. Internetkerros, jossa toimii IP-protokolla, vastaa pakettien reitityksestä lähiverkkojen välillä. Verkkoyhteyskerros käsittelee datan siirtoa suoraan samassa verkossa olevien laitteiden välillä ja voi sisältää protokollia kuten Ethernet.

Mallin tarkoituksena on jakaa monimutkainen verkkotoiminta pienempiin, hallittaviin osiin. Jokainen kerros tarjoaa palveluita ylemmälle kerrokselle ja käyttää alempien kerrosten palveluita. Tämä kerrosrakenne mahdollistaa sen, että yksittäisten kerrosten toimintaa voidaan kehittää ja muuttaa vaikuttamatta muihin kerroksiin, mikä edistää teknologian standardointia ja yhteentoimivuutta. Verkkokerrokset ovat perustavanlaatuisia nykyaikaisten tietoverkkojen toiminnan ymmärtämiseksi.