verisukulaisuutta

Verisukulaisuutta tarkoittaa biologista sukulaisuutta kahden henkilön välillä, joka perustuu yhteisiin esi-isiin. Se kuvaa, kuinka läheinen yhteys kahdella ihmisellä on heidän veriprofiilinsa kautta. Verisukulaisuutta verrataan affini-sukulaisuuteen (suhteet, jotka syntyvät avioliiton tai muun liiton kautta) sekä adoptio- tai muihin ei-biologisiin yhteyksiin.

Suhteen aste määritellään usein polun pituudesta yhteiseen esi-isään tai esi-isiniin. Lyhyempi polku merkitsee läheisempää suhdetta. Esimerkkejä läheisemmistä verisukulaisista ovat vanhemmat, lapset ja sisarukset. Kauempana ovat isovanhemmat, tädit ja sedät sekä serkukset, joiden välinen verisukulaisuus on pienempi.

Geneettinen näkökulma: verisukulaisuudesta voidaan tarkastella myös geneettisen samankaltaisuuden kautta. Sille käytetään termiä sukulaisuuden suhde. Esimerkiksi vanhemmat ja lapset sekä täysi sisarukset jakavat noin 50 prosenttia perimästä; isovanhemmat–lapsenlapsi ja puolisisarukset noin 25 prosenttia; ensimmäiset serkkuparit noin 12,5 prosenttia.

Käyttökonteksteja: verisukulaisuutta käytetään genealogisessa tutkimuksessa, perinnön ja biologisen taustan selvittämisessä sekä lääketieteellisissä ja oikeudellisissa yhteyksissä, joissa sukulaisuussuhteet voivat vaikuttaa perimän jakoon, geneettisiin riskeihin tai velvoitteisiin. Verisukulaisuus kuvaa siten biologisia yhteyksiä eikä pelkästään sosiaalisia rooleja.