verifiointiperiaatteen
Verifiointiperiaate (engl. verification principle) on kieli- ja tieteenfilosofian kriteeri, jonka mukaan väite on mielekäs vain jos se voidaan empiirisesti todentaa tai se on tautologisesti tosi. Periaate kimmisti 1920–1930-luvuilla Wienin piirin loogisessa positivismissa. Tärkeimmät hahmot olivat Moritz Schlick, Rudolf Carnap ja Otto Neurath; A. J. Ayer toi sen laajempaan keskusteluun englanninkielisessä maailmassa teoksessaan Language, Truth and Logic (1936).
Vahva vs heikko versio: vahva tulkinta katsoo että kognitiivisesti mielekäs väite on vain jos sen totuus voidaan
Kriittinen vastaanotto ja vaikutus: Periaate on ollut kiistanalainen. Se on itsessään epätestattavissa, mikä tekee siitä potentiaalisesti
Vaikutus ja nykytilanne: Sitä ei pidetä kattavana merkityksen määritelmänä nykyfilosofiassa, mutta sen historia on vaikuttanut merkittävästi