tieteenfilosofian

Tieteenfilosofia on filosofian ala, joka tutkii tieteen perusteita, menetelmiä ja tiedon luonnetta. Sen tavoitteena on ymmärtää, mitä tiede on, miten tieteellinen tieto syntyy ja millaiset oikeutukset sekä rajoitukset tutkimuksen väitteillä on.

Keskeisiä kysymyksiä ovat erottamiskriteeri: mikä tekee tutkimuksesta tieteellistä ja mikä ei. Demarkaatio on ollut keskeinen teoreettinen ongelma, ja siihen on tarjottu erilaisia näkökohtia kuten Popperin falsifikaatio sekä Kuhnin paradigmamuutokset. Lisäksi pohditaan, miten teorioita ja malleja testataan, miten todisteet painottuvat ja miten induktio sekä todennäköisyyksien logiikka toimivat.

Teorioiden kehitys ja selittäminen ovatottaisia osa-alueita. Tieteelliset teoriat voivat muuttua uusien havaintojen myötä, ja selitys- sekä ennustustarkkuus muodostavat keskeisiä kriteereitä. Realismi–anti-realismi -keskustelu pohtii, pitäisikö teorioiden entiteetteja pitää todellisina vai käyttökertaisesti työkaluna. Under-determinointi ja teoria-latautuneisuus osoittavat, että sama data voi tukea useita tulkintoja.

Tieteenfilosofia tarkastelee myös tiedon sosiaalisia ja eettisiä ulottuvuuksia sekä tutkimuksen käytäntöjä. Objektiivisuus sekä arvojen vaikutus tutkimukseen ovat keskeisiä keskustelunaiheita, samoin avoin tiede ja replikoitavuus. Historiallisesti vaikuttajiin kuuluvat muun muassa Popper, Kuhn, Lakatos ja Feyerabend, joiden työ on muokannut käsityksiä tieteen luonnosta ja kehityksestä.