vektoroiminen

Vektoroiminen on digitaalisen sisällön muuntamista vektorigrafiikaksi. Tämä tarkoittaa rasterikuvan tai muun bittikuvan sisällön rekonstruoimista poluiksi ja käyriksi, joiden muoto määritetään matemaattisesti. Vektoroitu kuva voidaan skaalaata ilman laadun heikkenemistä, ja sitä voidaan muokata tarkemmin, koska sen geometriat on määritelty yleensä Bézier-käyrien ja viivojen avulla.

Tekniikat vaihtelevat automaattisista jäljentämisprosesseista käsin tehtäviin muokkauksiin. Automaattiset menetelmät käyttävät reunan- ja värien tunnistusta sekä kontuurien jäljentämistä; tavoite on löytää kuvaa rajaavat polut ja täytöt. Tunnettuja ratkaisuja ovat muun muassa jäljentämisalgoritmit kuten Potrace sekä live-tracing-työkalut grafiikkaohjelmissa. Monissa ohjelmistoissa vektorit voidaan luoda sekä automaattisesti että käsin piirtämällä tai muokkaamalla polkuja, ja lopullinen vektori tallennetaan yleisesti SVG-, EPS- tai PDF-muodoissa.

Sovellukset kattavat muun muassa logojen, typografian, karttojen sekä muun grafiikan luomisen ja muokkauksen suurissa tai pienissä koossa. Vektoroitu materiaali on erityisen kätevä tulostuksessa ja laajallisessa muokkauksessa, sekä tilanteissa joissa tarvitaan tarkkaa skaalautuvuutta tai erillisten kerrosten hallintaa.

Rajoitteet liittyvät usein automaattisten menetelmien tarkkuuteen: yksityiskohtaiset kuvat, valokuvat tai moniväri- gradientit voivat johtaa epäintuitiivisiin tuloksiin, jolloin käsin muokkauksella tai manuaalisen jäljentämisen avulla saavutetaan parempi lopputulos. Historiaa huomioiden vektoroiminen on kehittynyt rastern jäljentämisen työkaluista aiemmin yksinkertaisista poluista monimutkaisiin, korkealaatuisiin korjauksiin, ja nykyään se on kiinteä osa digitaalista suunnittelua.