vedynsidokset
Vedynsidokset ovat epäkovalenttisia vuorovaikutuksia, jotka muodostuvat, kun H-atomi, kovalenttisesti kiinnittynyt elektronegatiiviseen atomiin (yleisesti hapen, typen tai fluorin kanssa), toimii vedynä toiseen elektronegatiiviseen atomiin, jolla on vapaa elektronipari. Niiden energiamäärä on tyypillisesti noin 5–30 kJ/mol, ja ne ovat huomattavan suuntautuneita, useimmiten lähellä lineaarisuutta O–H...A-atomin välillä, jolloin kulma on lähellä 180 astetta.
Vedynsidoksilla on keskeinen rooli sekä molekyylien välisessä että molekyylien sisäisessä vuorovaikutuksessa. Vesiliuoksissa muodostuva dynaaminen H- sidosverkosto
Biologiassa vedynsidokset ovat elintärkeitä. DNA:n kaksoiskierroksen emäsparit A–T muodostuvat kahdesta vedynsidoksesta ja G–C-pareissa kolmesta; näin sidosten
Vedynsidosten tutkimuksessa käytetään muun muassa IR-spektroskopiaa, X- ja neutronidiffaktiota sekä kvantti- ja molekyylidynamiikan menetelmiä. Tärkeää on