vedensiirtokyvyn

Vedensiirtokyvyllä tarkoitetaan järjestelmän kykyä siirtää vettä yhdestä pisteestä toiseen. Sillä viitataan sekä virtaaman maksimaaliseen että paine-eroihin perustuvaan kapasiteettiin yleisesti putkistoissa, kanavissa, säiliöjärjestelmissä ja vesihuoltotekniikassa. Käsite on keskeinen vesihuollossa, teollisissa prosesseissa ja tulvasuojelussa, joissa veden hallinta on kriittistä.

Mitattavat ja laskettavat tekijät: Vedensiirtokyky riippuu putkiston poikkipinta-alasta, putkipintojen lujuudesta, nesteen tiheydestä ja viskositeetista, paine-eroista sekä mahdollisista kapeikoista ja hissauksista. Yksiköinä käytetään yleisimmin kuutiometreja sekunnissa (m^3/s) tai litroita sekunnissa (l/s). Mittauksissa käytetään pumpun testauksia, virtauman mittausta tai hydraulista mallintamista.

Peruslaskennan lähtökohtana on virtaama, joka voidaan karkeasti esittää Q = v*A, jossa A on putken poikkipinta-ala ja v on virtauksen keskinopeus. Turbulenssi ja painehäviöt vaikuttavat kokonaisvedensiirtokykyyn ja otettava huomioon suunnittelussa sekä operatiivisessa hallinnassa.

Käytännön sovelluksia: Esimerkiksi kaupungin vesijohtoverkossa vedensiirtokyky määrittelee, kuinka suuria virtoja voidaan siirtää kriisitilanteissa sekä päivittäisessä vedenjakelussa. Lisäksi se on keskeinen osa verkoston hydraulista mallintamista, joka huomioi tilavuudet, varastot sekä pumppuasennukset.