vastuunkantamisen

Vastuunkantaminen on vastuun ottamista ja siihen liittyvien seurausten hyväksymistä teoista, päätöksistä ja toimintatavoista. Sana muodostuu sanoista vastuu ja kantaminen, ja vastuunkantamisen genetiivimuotoa käytetään esimerkiksi ilmaisemaan “vastuunkantamisen periaatteita” tai “vastuunkantamisen vaikutuksia”. Kontrastiksi voidaan pitää epäonnistumista ottaa vastuuta, mikä voi ilmetä syyttelykulttuurina tai vastuun pakoiluna.

Käyttöyhteyksiä on monia. Organisaatio- ja johtamiskontekstissa vastuunkantaminen tarkoittaa selkeitä vastuusrooleja, tiliveloutta sekä päätöksentekoprosesseja, joissa henkilöt ja ryhmät ovat vastuussa toimistaan ja tuloksistaan. Lainsäädännöllisesti vastuullisuus voi viitata oikeudellisiin velvoitteisiin, eettisiin normeihin sekä riskien hallintaan. Henkilökohtaisessa elämässä vastuunkantaminen ilmenee omien valintojen ja seurausten myöntämisenä sekä luotettavana toimijuutena.

Hyödyt vastuunkantamisesta liittyvät muun muassa parempaan luottamukseen, selkeytyneeseen päätöksentekoon, tehokkaampaan riskienhallintaan sekä eettisempään toimintaan. Haasteet syntyvät usein yhteisistä vastuista, epäselvistä rooleista, kulttuurista, joka välttelee vikaantumisen myöntämistä, sekä organisaatio- tai järjestelmäsyistä johtuvista esteistä.

Vastuunkantamisen vahvistamiseksi käytetään muun muassa selkeitä rooleja ja vastuuta kuvaavia tavoitteita, läpinäkyvää raportointia, palauteprosesseja sekä psykologista turvallisuutta, jotta henkilöt voivat tunnistaa ja korjata virheitä ilman pelkoa kohtalokkaista seuraamuksista.