varavirta

Varavirta on sähkö- tai elektroniikkajärjestelmissä käytetty termi, jolla tarkoitetaan toista virranlähdettä, joka ylläpitää virransyöttöä, kun pääasiallinen sähkösyöttö katkeaa tai heikkenee. Varavirralla pyritään turvaamaan järjestelmän toiminta tai siirtämään se hallitusti turvalliseen tilaan määritellyn hold-up-ajan aikana.

Varavirta toteutetaan energianvarastoinnin ja/tai vaihtoehtoisella verkkovirran avulla. Yleisimmät ratkaisut ovat akkuihin tai superkondensaattoreihin perustuvat varajärjestelmät sekä automaattisesti käynnistyvät generaattorit tai toinen verkkoyhteys. Usein käytetään uninterruptible power supply (UPS) -järjestelmiä sekä automaattisia siirtokytkimiä (ATS).

Varavirta voidaan jakaa lyhytkestoiseen (millisekunneista sekunteihin) ja pitkäkestoiseen (minuuteista tunteihin) hold-up-aikaan. Lyhytaikainen varavirta estää suorituskyvyn radikaalin heikkenemisen, kun taas pitkäkestoinen varavirta pitää kriittiset järjestelmät käynnissä siihen asti, että pääasiallinen virta saadaan palautettua tai varavoima käynnistyy.

Käyttökohteita ovat datakeskukset, sairaalat, televerkot ja teollisuuslaitokset, joissa keskeytymiset voivat aiheuttaa vakavia seurauksia.

Standardointi: Varavirta- ja UPS-järjestelmiä koskee useita kansainvälisiä standardeja sekä valmistajien suosituksia. Tärkeimpiä ovat IEC- ja EN-standardeja sekä alan turvallisuusvaatimukset.