varajärjestelmillä

Varajärjestelmillä tarkoitetaan niitä järjestelmiä ja komponentteja, jotka ovat käytettävissä ottamaan pääjärjestelmän tehtävät vastaan, mikäli ensisijainen järjestelmä epäonnistuu. Niiden tavoite on lisätä käytettävyyttä, estää kokonaan palvelun menetys ja mahdollistaa nopea palautuminen virhetilanteista. Varajärjestelmät voivat kattaa sekä teknisen infrastruktuurin että ohjelmistotason toimintamallit.

Käyttökohteita on monia. IT-infrastruktuurissa varajärjestelmät voivat olla kaksoispalvelimia, sekä järjestelmä- ja datavarastojen replikointi sekä verkon redundanssi (kaksipisteisiä reitittimiä ja kytkimiä). Sähköverkossa varajärjestelmiä ovat esimerkiksi UPS-laitteet, varavoimanlähteet ja generaattorit. Teollisuusautomaatiossa varajärjestelmät varmistavat ohjaus- ja säätöjärjestelmien jatkuvuuden. Myös terveydenhuollon ja liikenteen sovelluksissa käytetään redundantteja järjestelmiä kriittisten toimintojen turvaamiseksi.

Suunnittelussa keskitytään saavutettavuuteen, kustannuksiin ja hallittavuuteen. Keskeisiä käsitteitä ovat redundanssin muodot (esimerkiksi N+1 ja 2N) sekä eri tasojen valmiusasteet: hot standby, warm standby ja cold standby. Käytettäviä tekniikoita ovat data-replikointi, failover-mekanismit, synkronointi sekä säännöllinen testaus ja huolto. Hyvin suunnitellut varajärjestelmät pienentävät riskejä, mutta niihin liittyy myös kustannus- ja hallintokuorma, jota on punnittava toteutuksen laajuudessa.